maanantai 18. maaliskuuta 2013

Osa 11

Täällä taas. Kiitos kaikille ihanille lukijoille ja eritoten niille jotka jaksoitte antaa kommenttia. Niitä oli taas ilo lukea.

Tässä osassa riittää romantiikkaa ja alastomuutta. Varoitettu on. Olkaa hyvät.




Sakun kieli tuntui tahmealta, isolta möntiltä hänen suussaan joka maistui kaiken lisäksi kamalalta. Hän yritti muistella missä oli ja mitä oli tapahtunut. Silmiään hän ei vielä uskaltanut avata sillä hänen päänsä tuntui räjähtävän hetkenä minä hyvänsä. Saku kuulosteli talon ääniä ja helpotuksekseen tajusi olevansa kotona. 

Äidin ja isän äänet kuuluivat vaimeana ja hetken päästä hän kuuli oven aukeavan ja hiljaisten askeleiden lähestyvän.
”Huomenta kulta. Vieläkö sinä nukut?” Sini kysyi varovasti.
”En.” Saku vastasi ja piti yhä silmiään kiinni.
”Paljon kello on?”
”Se on melkein kaksitoista. Sinulla meni aika pitkään. Olit vasta neljän jälkeen kotona.” Sini sanoi. Saku avasi hitaasti silmänsä ja näki Sinin hieman hymyilevän hänelle.

”Taisi olla rankka yö.” Sini enemmänkin totesi kuin kysyi.
”Joo. Toisitko vähän vettä?” Saku kysyi suu rutikuivana. 
Sini nyökkäsi ja lähti huoneesta. Sakun valtasi lievä helpotus. Vaikka hän ei muistanut viime yöstä juuri mitään, hän ei uskonut että oli pettänyt Siniä. Olihan hän sentään kotona. Tuskin hän sentään niin typerä olisi, vaikka olikin ollut kännissä kuin käki. Samassa Sini saapuikin kokonainen vesipullo mukanaan ja istui Sakun viereen joka jo kohottautui pystympään. Mies joi pullon siltä istumalta tyhjäksi.

”Toivottavasti huomenna sinulla on jo parempi olo.” Sini sanoi. Seuraavana päivänä olisi heidän hääpäivänsä ja Sini toivoi että he olisivat parhaimmillaan silloin.


”Miten se Saku tuolla tavalla on juonut. Ei yhtään hänen tapaistaan.” Pinja sanoi miniälleen paheksuvasti kun Sini tuli tyhjä pullo mukanaan keittiöön.
”Kunhan ei ota tavaksi niin ei se minua haittaa.” Sini vastasi.


”Vieläkö hän jäi sänkyyn? Tänään on paljon tekemistä?”
”Se meni suihkuun. Me lähdetään sitten käymään siellä juhlapaikassa katsomassa joko siellä alkaa olla valmista. Käyn samalla hakemassa kukat niin saan sitten nekin valmiiksi.” Sini kertoi.
”No hyvä. Minä ja Daavid viemme sitten kakun sinne. Satu soittikin äsken ja sanoi tulevansa huomenna yhdeksältä pukusi kanssa.” Pinja kertoi. Koko perhe halusi osallistua Sakun ja Sinin häävalmisteluihin ja Sini oli siitä erittäin kiitollinen. Vaikka häät olivatkin hyvin pienimuotoiset, tekemistä riitti heille kaikille.



*****

Saku yritti tutkia vartaloaan oliko mitään jälkiä jäänyt. Onneksi mitään ei kuitenkaan näkynyt ja Saku alkoi olla varma että oli lopettanut leikin ajoissa. Hän ei halunnut menettää Siniä, sillä tämä oli tärkein asia Sakun elämässä. 
Hän suunnitteli soittavansa Simolle, mutta pelkäsi mitä tämä sanoisi. Niinpä hän päätti unohtaa koko jutun. 

*****

 

Viimein koitti suuri päivä. Satu oli tullut auttamaan siskoaan. Sini oli jo käynyt laitattamassa meikin ja kampauksen ja nyt oli enää hääpuvun pukeminen. Saku oli mennyt edeltä vanhempiensa ja siskonsa kanssa. Sinin katsoessa peilistä, hän näki siskonsa silmissä kyyneleitä.
”Miksi sinä itket?”
”Sinä näytät niin kauniilta. En voi uskoa että pikkusiskoni menee naimisiin.” Satu sanoi.
”Nyt lopetat itkemisen tai minäkin alan itkemään.” Sini sanoi ja he halasivat toisiaan. He olivat olleet aina toistensa tukipilarit. Pian he kuulivat auton tuuttauksen. Heidän isänsä, Niklas Muttonen, tuli hakemaan heitä.
Sini sulloi itsensä ja pukunsa autoon ja he lähtivät ajamaan kohti kirkkoa. Mitä lähemmäs he ajoivat, sen enemmän Sinin sydän alkoi pamppailla. 

***** 
Sakun kädet hikosivat ja paidan ylimmäinen nappi tuntui puristavan joten hän aukaisi sen. Viis siitä mitä hänen äitinsä ajattelisi. Hänen vieressään seisova Simo kaiveli taskujaan etsien sormusta ja näytti sulhaselle peukkua löytäessään sen. Saku kääntyi kaverinsa puoleen ja sanoi tälle hiljaa:


”Pidäthän sitten suusi kiinni.”
”Tietty. Eihän nyt vaimon kaikkea tartte tietää.” Simo sanoi ja virnisti. Hetken tuumailtuaan Saku rohkaisi mielensä.

”Mitä silloin oikein tapahtui?”
”MItenniin?” Simo kysyi muka viattomana.
”No sinä yönä. Kun minä en muista mitään.” Saku sanoi ja vilkuili ympärilleen. Pappi oli vaarallisen lähellä ja Sakua hirvitti ajatella jos mies kuulisi jotain.
”No sä ja Mandy…”

”Sshhh.” Saku sihahti väliin.
”No te menitte vip-tilaan ja jonkin ajan päästä tulitte hyvin tyytyväisinä ulos. Sitten sä lähdit kotiin.” Simo kertoi.
”Ootko varma?” Saku sanoi levottomana.
”No mitä siitä. Pitäähän sunkin välillä pitää hauskaa.” Heidän keskustelu kuitenkin tyrehtyi kun pappi rykäisi heidän takanaan.
Sakun olisi tehnyt mieli rynnätä ulos mutta pysyi kuitenkin paikoillaan. Hän arveli Simon valehtelevan ja yritti rauhoittua. Hän tunsi itsensä. Ei hän millään voisi satuttaa tulevaa vaimoaan. Samassa urut alkoivat soida ja ”Prinsessa Ruusunen” kajahti ilmoille. 
Saku katsoi ovelle päin ja näki Sinin ilmestyvän näkökenttäänsä. Nainen näytti niin kauniilta ja Saku unohti hetkessä kaiken muun.
Sini painautui lähemmäs isäänsä. Hän hengitti syvään ja yhdessä he lähtivät astelemaan kohti alttaria. 


Sini kohdisti katseensa Sakuun ja tuijotti tätä koko matkan. Sivusilmällä hän näki vieraiden hymyilevät kasvot mutta Sakun näkeminen rauhoitti hänen mielensä. Viimein hänen isänsä päästi tyttärensä irti ja vihkiminen pääsi alkamaan. 
Pappi aloitti vihkimisen. Saku ja Sini seisoivat vierekkäin miltei sädehtien. He olivat toivoneet lyhyttä vihkikaavaa ja ei kestänyt kauaa kun oli viimein aika pujottaa sormukset. Simo käyttäytyi kerrankin asiallisesti ja ojensi papille rakkauden symbolit. 


”Jumalan edessä ja tämän seurakunnan läsnä ollessa kysyn sinulta, Saku Matias Kilpinen, tahdotko ottaa Sini Tuulikki Muttosen aviovaimoksesi, olla hänelle uskollinen ja rakastaa häntä hyvinä ja pahoina päivinä, aina kuolemaan asti?”
”Tahdon.” Saku vastasi kuuluvasti. Taustalta kuului Pinjan vaimea nyyhkytys.
”Jumalan edessä ja tämän seurakunnan läsnä ollessa kysyn sinulta, Sini Tuulikki Muttonen, tahdotko ottaa Saku Matias Kilpisen aviomieheksesi, olla hänelle uskollinen ja rakastaa häntä hyvinä ja pahoina päivinä, aina kuolemaan asti?”
”Tahdon.” 
Sinin vastattua, he pujottivat sormukset toistensa nimettömiin ja katsoivat toisiaan silmiin. 

”Julistan teidät mieheksi ja vaimoksi. Voitte suudella morsianta.” Pappi sanoi hymyillen.

Saku ja Sini suutelivat toisiaan pitkään. Vasta kun muut taputtivat, he irtaantuivat toisistaan ja lähtivät astelemaan pois alttarilta. 

Ulkona hääväki heitti riisinjyviä vihkiparin päälle jonka jälkeen kaikki suuntasivat juhlapaikalle, joka sijaitsi viereisessä rakennuksessa. He olivat olleet onnekkaita kun olivat saaneet kyseisen vihkipaikan käyttöönsä lyhyellä varoitusajalla. 

*****

 Ilona oli huomannut kirkossa pojan, joka oli mitä luultavimmin Sinin pikkuveli, Henri. Hänellä oli tunne että he olivat joskus tavanneet muttei saanut päähänsä missä. Samassa koulussa he eivät ainakaan olleet joten jossain muualla heidän oli täytynyt nähdä.
Ilonan epäilykset alkoivat herätä kun hän taas ulkona näki pojan ja muistikuvat alkoivat välähdellä hänen päässään. Kun poika viimein katsoi Ilonaa, he kumpikin muistivat.

***** 

Hääpäivä oli kaikin puolin täydellinen. Tilaisuus aloitettiin syömisellä. Ruokailun lomassa oli puheiden vuoro. 
Daavid sai suurimman osan vieraista kyyneliin kauniilla puheellaan. Myös Sinin isä lausui muutaman sanan ja toivotti Sakun tervetulleeksi perheeseen. 
Puheiden jälkeen oli vuorossa kakkukahvit. Sini ja Saku leikkasivat yhdessä hääkakun ja syöttivät toisilleen palan kakkua. 
Sen jälkeen oli perinteisesti häävalssi. Saku ja Sini astelivat huoneen keskelle ja Saku pyysi luvan.
Siniä nauratti mutta vakavoitui Sakun tarttuessa hänen vyötäröstään ja keskittyen täysin hänen silmiinsä. He eivät edes huomanneet muita.

*****

Laulaja, jonka Sini tunsi lapsuudestaan saakka, lauloi koskettavia rakkauslauluja ja illan jatkuessa, tuli vuoroon nopeammat tahdit. Ilona istui yksin pöydässään ja katseli muita. Hän näki kuinka Henri nousi omalta paikaltaan ja alkoi astella kohti Ilonaa.

”Mitä kuuluu?” Henri kysyi aivan kuin olisivat vanhoja tuttuja.
”Ei mitään.” Ilona vastasi. Hänen mieleensä tulvivat muistot siitä, mitä heidän yhteisestä yöstä aiheutui. Pojalla ei ollut tietoakaan mitä hän oli joutunut kestämään.



”Sä et antanut sun numeroo. Olisin muuten soittanut.” Henri sanoi.
”Niin varmaan.” Ilona tokaisi.
”Varmasti. Jos mä olisin tiennyt että sä oot Sakun sisko, olisin tullut käymään.”

”Miksi?”
”Varmaankin siks että mulla oli silloin hauskaa ja olisin halunnut ottaa uusiksi.”
”Mä en.” Ilona sanoi ja tunsi kuinka kyyneleet poltti hänen silmiään. Onneksi salissa oli hämärää.
”Ai. Mä luulin että säkin tykkäsit musta.” Henri sanoi hieman loukkaantuneena ja jatkoi:
”Mä kai luulin sit väärin.” Henri nousi ylös ja käveli pois. Ilona tunsi kyyneliensä kohta valuvan. Oli hänkin tykännyt pojasta mutta kaiken sen jälkeen mitä tapahtui hän ei olisi halunnut enää muistella koko asiaa. Ja nyt kaikki vieri lumivyöryn tavoin uudelleen hänen niskaansa.
Ilona kuivasi hätäisesti silmänsä ja lähti käymään ulkona. Hän istahti penkille ja hätkähti huomatessaan Henrin joka myös ilmestyi ulko-oven viereen. 
Poika kaivoi taskustaan tupakan ja oli juuri sytyttämässä sitä kun hän huomasi Ilonan viittovan hänelle. Henri totteli.

”Sori kun mä olin töykeä. Mut sä et tiedä kaikkea.” Ilona sanoi. Hänestä Henrillä oli oikeus tietää.
”No kerro.” Henri tunki tupakan takaisin taskuunsa ja istui myöskin.
”Se yö. Mä tulin silloin raskaaksi.”

”Sä valehtelet.” Henri sanoi ja katsoi Ilonan vatsanseutua.
”Kunpa valehtelisinkin. Mutta totta se on.”
”Missä se on?”

”Mä tein abortin.” Ilona vastasi vaisusti.
”Ihan hyvä. Ei meistä oliskaan tullu hyviä vanhempia.” Henri sanoi hetken harkittuaan.
”Meistä? Miten sä voit puhua meistä. Tiedätkö mitä mä jouduin kestämään? YKSIN!”
”No mistä mä olisin voinut tietää? Tietty mä oisin tullut sun tueks mutkun mä en tiennyt mistään mitään.” Henrinkin ääni oli ruvennut nousemaan. Onneksi pihalla ei ollut muita kuulemassa.


Kumpikin oli hetken hiljaa. Ilona tiesi pojan olevan oikeassa. Ei hän voinut syyttää toista sellaisesta mistä toinen oli autuaan tietämätön.
”Unohdetaan koko juttu. Mä meen sisälle.” Ilona sanoi. Hän tunsi Henrin katseen porautuvan selkäänsä muttei kääntänyt katsettaan.

***** 



”Joko muistin sanoa miten kauniilta näytät?” Saku sanoi vaimolleen heidän tanssiessaan ties monettako tanssia.
”Vasta kymmenen kertaa.” Sini vastasi.
”Minä luulin että sydämeni pysähtyy kun näin sinut mekossasi ja kävelit käytävää pitkin.”
”Älä liioittele.” Sini vastasi mutta oli onnellinen miehensä sanoista. 

”Monelta meidän lento lähtee?” Saku kysyi. He olivat varanneet häämatkan Takemizu-kylästä. Heillä olisi tiedossa kokonainen viikko hemmottelua ja yhdessä oloa.
”Kolmen tunnin päästä. En malttaisi odottaa että päästään sinne.”
”En minäkään.” Saku vastasi ja he suutelivat toisiaan. Vaikka he olivat olleet yhdessä jo monta vuotta, he eivät saaneet toisistaan tarpeeksi.


Pian koittikin hetki kun nuoren parin oli aika lähteä häämatkan viettoon. He kävivät vaihtamassa vaatteensa ja hyvästelivät perheensä. 

***** 

Lentomatkalla molemmat nukkuivat hetkittäin, sillä lento kesi monta tuntia. Saku ja Sini kapusivat taksiin joka vei heidät hotellille. 
Alkuun he olivat suunnitelleet käyvänsä syömässä mutta molemmat olivat niin uupuneita, että kaatuivat sänkyyn täysissä pukeissa. 

Saku katseli tuoretta vaimoaan kun tämä nukkui hiljaa hänen kainalossaan. Hänen mieleensä hiipi vaivihkaa syyllisyydentunteet polttari-illasta ja erityisesti häntä vaivasi se ettei hän muistanut vieläkään mitään. Sini avasi hitaasti silmänsä ja hymyili nähdessään Sakun.

”Vai tällainen hääyö? Paljonko kello on?” Sini kysyi väsyneenä.
”Puoli yksitoista.” Saku vastasi.
”Ai päivälläkö?” Sini kysyi nousten istumaan sängyn laidalle ja tähysi samalla ikkunasta ulos.
”Joo. Nukuttiin useampi tunti.”


”Tilaisitko vähän syömistä niin minä käyn suihkussa?” Sini kysyi ja rupesi etsimään matkalaukusta puhtaita vaatteita.
”Tottakai.” Saku vastasi ja meni puhelimen luo.

Sini yllättyi nähdessään ison ammeen kylpyhuoneessa ja mietti menisikö sittenkin kylpyyn. 
Hänen vatsansa kuitenkin päätti hänen puolestaan ja murahti vaativasti pakottaen Sinin valitsemaan nopean suihkun. Pikaisesti peseydyttyään, hän meni takaisin huoneeseen ja ilahtui nähdessään ruoan odottavan häntä. 

Hän näki Sakun ikkunan edessä uppoutuneena ajatuksiinsa.
”Tuletko syömään?”
Saku havahtui mietteistään ja nyökkäsi. Ruokailun jälkeen he tunsivat olonsa jo virkeiksi ja he päättivät lähteä kiertelemään läheiselle torille. 
Heistä oli kiehtovaa nähdä muitakin kulttuureita ja imivät kaikkea uutta itseensä kuin sienet. 

He tekivät ostoksia ja nauttivat pikaisen välipalan paikallisessa ulkoravintolassa. 

Kierreltyään useamman tunnin alkoi jo hämärtyä ja pari päätti lähteä takaisin hotelliin. He tilasivat upean illallisen ja syötyään, Saku ehdotti yhteistä kylpyhetkeä.

He mahtuivat kumpikin hyvin porealtaaseen ja hyväilivät toisiaan kuuman, höyryävän veden lämmittäessä heitä. Saku pesi vaimonsa hitaasti päästä varpaisiin tuoksusaippualla ja kylpyhuoneeseen levisi miellyttävä vaniljan tuoksu. 
Sini sulki silmänsä ja ajatteli elävänsä elämänsä parasta aikaa. Myös Saku oli onnensa kukkuloilla. 
Hän näki edessään rakastamansa naisen ja alkoi intohimoisesti suudella tätä saaden Sinin hieman säikähtämään Sakun villiä touhua. 

Saaden molempien hengityksen tasaantumaan he nousivat ääneti ja sukelsivat saman pyyhkeen sisään ja suuntasivat askeleensa kohti sänkyä jossa he viimein viettivät täydellisen hääyön.
Loppumatka sujui melko samanlaisissa merkeissä. He nauttivat hieronnoista ja paikallisista nähtävyyksistä. Hääloma ei olisi voinut olla parempi. Kaihoten he jättivät lomaparatiisin taakseen palatessaan takaisin kotiin. 

Matkalla he olivat suunnitelleet etsivänsä oman asunnon. Kumpikin halusi jo lapsia joten oma koti olisi kummankin mielestä tarpeen. Kumpikaan heistä ei vain olisi halunnut olla se joka kertoisi Pinjalle ja Daavidille. Onneksi koti oli tyhjä kun he saapuivat. Kummankaan ei vielä tarvitsisi sanoa vanhuksille mitään.

Saku vei heidän matkalaukkunsa heidän makuuhuoneeseen ja rojahti sängylle väsyneenä. Pitkään hän ei saanut rauhassa levätä kun hän kuuli ulko-oven käyvän ja äitinsä iloisen äänen.
”Rakkaat lapset. Tulitte jo kotiin!” Saku arvasi äidin halaavan Siniä ja hymyili näylle. Vanhemmat ottaisi heidän muuttonsa varmasti hyvin raskaasti. Viimein hän nousi ylös ja lähti tervehtimään vanhempiaan.

”Hei äiti ja isä.” Saku sanoi ja halasi vanhempiaan.



”Nyt keitetään kahvit ja te kerrotte kaiken matkastanne.” Pinja sanoi ja meni kiireesti keittiöön. Daavid meni tapansa mukaan istumaan pöydän ääreen ja avasi päivän lehden.
”Täällä ei ole mikään muuttunut.” Saku sanoi hymyillen ja mietti että tulisi omalla tavallaan kaipaamaan kaikkea tätä. 

***** 

Ilona luki sähköpostiaan. Henri oli lähettänyt hänelle jo useamman viestin mutta Ilona ei ollut vielä vastannut yhteenkään. Poika halusi tavata hänet ja jutella asiasta ja ehkä aloittaa heidän juttunsa puhtaalta pöydältä. Ilona vain pelkäsi että pojan näkeminen aukaisisi vanhat haavat auki. 
Samalla hän muisti että vauva olisi jo syntynyt ja olisi vasta muutaman viikon ikäinen. Hän sulki sähköpostinsa ja avasi bloginsa. Hän oli jo jonkin aikaa kirjoittanut päiväkirjaa nettiin johon hän sai purettua tunteitaan anonyymisti. Nytkin hänelle oli tullut kaksi tsemppausviestiä samanlaisessa elämäntilanteessa olevilta nuorilta. Saatuaan vastatuksi kommentteihin, hän pitkän harkinnan jälkeen avasi uudelleen sähköpostinsa ja etsi Henrin viestin. 


Hän alkoi naputtaa näppäimistöä.
”Mä pelkään että mua sattuu taas. Enkä mä usko että mä kestän sitä. Sun täytyy ymmärtää. Mä tiedän että mä en voi syyttää sua mutta sä et tiedä miltä musta tuntui. Mutta jos sä oot tosissas niin voidaan me yrittää.” Hän painoi ”Lähetä”- nappia ja pyyhki hikiset kätensä housuihinsa.

***** 

Pinja oli torkkumassa sohvalla kun hänet herätti kova räsäys. Hän pomppasi pystyyn ja tähysi mistä ääni oli peräisin. 
Hän löysi miehensä keittiöstä jossa tämä nosti sirpaleita lattialta ja katsoi hölmistyneenä vaimoaan.


”Annapas kun minä autan.” Pinja sanoi hellästi ja kumartui poimimaan salaattikulhon joka oli särkynyt kolmeen osaan. Pinja oli huomannut Daavidin olevan viimeaikoina kömpelömpi ja hieman hajamielinen.
”Minä vain etsin avaimiani. Oletko sinä nähnyt niitä?” Daavid kysyi.

”Siellä missä ne aina on. Eteisen lipaston laatikossa.” Pinja vastasi ja tiesi ettei mies enää ollut oma itsensä. Pinja kävi hakemassa avaimet eikä heti antanut niitä miehelle.
”Mihin sinä näitä tarvitset?”
”Pitää käydä kaupassa.” Daavid sanoi kulmat kurtussa. Oli se nyt kumma kun ei enää saanut kauppaan mennä ilman kuulustelua.
”Vastahan me aamulla kävimme. Etkö sinä muista?” Pinja kysyi yhä kärsivällisesti.
”No kai minä sellaisen muistaisin.” Mies vastasi ja tempaisi jääkaapin oven auki. Hänen ilmeensä kertoi ettei voinut uskoa näkemäänsä. Häpeillen hän meni suorinta tietä makuuhuoneeseen.
Pinja lakaisi lattian ja laittoi rikkimenneen kulhon roskiin minkä jälkeen hänkin meni makuuhuoneeseen. Daavid istui sängyssä selvästi vihaisena. Pinja meni varovasti Daavidin viereen ja avasi suunsa.


”Pitäisikö sinun käydä lääkärissä?”
”Miksi muka? Ei minua mikään vaivaa.” Daavid tiesi tosin itsekin mikä häntä vaivasi. Häntä vain hävetti suunnattomasti eikö halunnut olla muiden riesana.
Pinja lohdutti miestään. Hän aavisti miehensä mietteet ja ymmärsi tätä täysin. Vanheneminen ei ollut helppoa.

***** 

Sakun ja Sini asunnon etsintä ei tuottanut tulosta. Heillä ei ollut tarpeeksi säästöjä vaikka töissä olivatkin olleet. He eivät myöskään halunneet muuttaa liian kauaksi joten sekin vaikeutti asiaa. Myllymäessä ei ollut kuin kaksi asuntoa myytävänä. He kävivät katsomassa molempia eikä kumpikaan soveltuneet heille. 
Toinen oli pieni kaksio ja toinen maksoi niin paljon ettei heillä ikinä olisi sellaiseen varaa.  He miettivät myös vuokra-asuntoa mutta sekään ei oikein innostanut. Niinpä heidän ei auttanut kuin jäädä asumaan Pinjan ja Daavidin tykö. Pinja oli siitä iloinen, sillä Daavid unohti entistä enemmän asioita ja hän alkoi jo hieman uupua vahtiessaan miestä.

***** 

Kesä meni ripeästi ja puut loistivat syksyn väriloistossaan. Perheessä vietettiin rauhallisia aikoja. 

Ilona oli lähtenyt opiskelemaan viereiseen kaupunkiin vaatesuunnittelua. Hän ja Henri olivat aloittaneet varovaisen seurustelun ja Henrikin suunnitteli opiskelua samassa kaupungissa. 

Pinja ja Daavid kävivät usein katsomassa Lotan Ja Kasimirin vastasyntynyttä vauvaa, Tuomoa. Daavidin dementia ei ollut edennyt ja hänen vointinsa oli vakaa. 

Saku ja Sini olivat päättäneet jäädä lopullisesti asumaan Kilpisten taloon, lähinnä Daavidin takia mutta eivät olleet katuneet päätöstään. Heille oli nimittäin tulossa perheenlisäystä ja molemmat olivat enemmän kuin mielissään saadessaan hieman apua isovanhemmista.

 ***** 

Toivottavasti piditte lukemastanne. 





Lähettänyt klo

32 kommenttia:

  1. Anonyymi18. maaliskuuta 2013 klo 14.08

    Hei ja kiitos tämän flunssaisen ihmisen päivän piristyksestä! Osa oli oikein mukavaa luettavaa. Ihmettelin ensin hieman,että miksi Sini ja Saku etsivät asuntoa,koska Saku oli valittu perijäksi. Kiinnostava tämä Sakun polttariyöjuttu. Jäin miettimään että voisikohan tuosta vielä tapahtua jotakin kamalaa.

    Hyvää lopputalvea!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuuli19. maaliskuuta 2013 klo 10.42

      Mukava että osa piristi. Saku ja Sinihän mietti edellisessä osassa että voisivat hetken asua vanhusten luon kunhan löytävät oman asunnon iin tämä tavallaan oli jatkoa siihen. MInnekäänhän he eivät siis muuta koska Saku on perijä. Tuo vaan toi hieman realistisuutta tarinaan.
      Tuo polttariyö selviää kyllä jatkossa.
      Kiitos ihanasta kommentista.

      Poista
  2. SimsTale18. maaliskuuta 2013 klo 14.33

    Oivoi, ihana osa jälleen kerran.
    Toivon, että mitä ikinä Saku tekikään polttareinaan, se jäisi sinne ja hautautuisi ikuisiksi ajoiksi (:
    Voi Ilonaa ja Henriä :3 Ne on jotekin kamalan suloinen pari, toivotaan, ettei Henri särje pikku-Ilonan sydäntä : D

    Sini ja Sakukin ovat todella suloinen pari ja toivottavasti heidän elämänsä jatkuu tuosta ihan rauhallisena ja onnellisena (: Heidän lastaan odotellessa ^^

    Ja voi Daavid :< Vanhuus iskee, harmillista, että noin pääsi käymään mutta eihän sille voi mitään. Toivottavasti he selviävät siitä(kin) (:

    Hih, kiitoksia luvusta ^^
    ~ST

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuuli19. maaliskuuta 2013 klo 10.45

      Sakun toilailut(?) selviävät tulevaisuudessa, tai sitten ei. En paljasta. Saku kyllä mietiskelee tuota yötä ehkä liikaakin.
      Ilona on kyllä varovainen seurustelussaan, Henri saa kyllä tuta jos mokailee.
      Daavid on kyllä reppana. Tuntuu että osat on nyt pyörinyt enemmän noiden nuorten parissa niin piti jotain vanhuksillekin keksiä.

      Kiitos paljon ihanasta kommentistasi.

      Poista
  3. Anonyymi18. maaliskuuta 2013 klo 16.12

    toivottavasti näytät sitten tulevaisuudessa myös ilonan lapsia.
    ja nyt toivotaan ettei tosta polttariyöstä jää mitään kaivelemaan niiden välejä jos jotakin sitten oikeesti tapahtu, ei sinin tartte kaikkea tietää ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuuli19. maaliskuuta 2013 klo 10.46

      Voin toki tehdä Ilonastakin ekstran kuten on myös suunitelmissa Lotan suhteen. Näette sitten mitä Ilonallekin kuuluu.
      No tuo polttariyö ei välttämättä ihan tuohon jää, jotain ehkä paljastunee myöhemmin.
      Kiitos paljon kommentista.

      Poista
  4. Anonyymi18. maaliskuuta 2013 klo 22.11

    En ollut avannut tätä blogia hetkeen, joten oli iloinen yllätys, kun täällä olikin uusi osa! :) Häät olivat aivan ihanat, todella romanttiset! Yhä edelleen vähän arveluttaa tuo Sakun polttari-illan sisällön oikea laita, toivottavasti mitään ei paljastu myöhemmin...
    Tuo Ilonan ja Henrin juttu oli odottamaton ja kiva käänne. Tykkään Ilonasta hirveesti ja haluan kuulla noista kahdesta lisää! Odotan jo, että nähdään millaisia lapsia he saavat.
    Voi kun Pinja ja Daavid on vanhentuneet! Daavid-raukkaan iski dementia, saa nähdä seuraako siitä jotain kommelluksia. Varmaan myös ihan hyvä, että Saku ja Sini eivät muuttaneet mihinkään, ainakin on lastenhoitoapu lähellä. Sakun ja Sinin lapsista tulee varmasti todella ihania!
    Olisin kaivannut vähän tarkempaa kuvausta häämatkasta ja Sinin alkuraskaudesta, mutta muuten oikein mahtava osa jälleen! Jatka samaan malliin :)

    Mun pitäisi muuten varmaan alkaa käyttää jotain nimimerkkiä, kun on tullut viime aikoina pistettyä tänne vähän pidempiäkin kommentteja :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuuli19. maaliskuuta 2013 klo 10.54

      Mukava kuulla että pidit osasta.
      Mulla meni tuhottomasti aikaa noihin häihin ja lopulta sitten mokailin aika pahasti noita kuvia ottaessa. Hirveesti unohtui asioita (vaikka lapulla olikin muistissa), ja en enää kolmatta kertaa jaksanut tehdä hääkohtausta uudelleen. Mutta kiva kuulla että oli onnistunut.

      Tuota Ilonan ja Henrin juttua en edes suunnitellut. Se tuli vaan ykskaks mieleen ja ajattelin että sehän vois olla ihan hauska sattuma. Voin tehdä Ilonastakin ekstraa jossain välissä.

      Daavid kyllä säälittää itseänikin. Mutta sitähän se vanhuus on. Jospa ne lapsenlapset hieman virkistäisi papparaisen muistia.

      Oon kyllä ihan älyttömän surkea kuvailemaan ja kirjoittamaan lomajutuista, sillä täytyy tunnustaa että itse en ole lomaillut ikinä ulkomailla joten en oikein tiedä mitä sellaisessa tehdään tai puhutaan. Mutta hyvä kun sanoit tuosta, jos joskus vielä lähetän simit lomalle, yritän paneutua aiheeseen paremmin.

      Itsestä tuntuu että tää tarina vähän junnaa paikoilleen ja hitaasti aika kuluu niin siksi tein tuollaisen aikahyppäyksen ja Sinihän tietty pamahti silloin paksuksi. Mutta kiva kuulla ettei pahemmin sitten nuo haitannut.
      Kiitos ihanasta kommentistasi.

      Poista
  5. Pisara19. maaliskuuta 2013 klo 0.14

    Tosi hyvä osa. Toivottavasti se Saku ei nyt oikeasti tehnyt mitään typerää :s
    Voi Daavin parkaa kun dementiaakin rupeaa ilmenemään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuuli19. maaliskuuta 2013 klo 10.55

      Sakun mokailuista kuullaan ehkä myöhemmin (jos nyt mitään mokailua sattuikaan).
      Kiitos kivasta kommentista.

      Poista
  6. Tinttis19. maaliskuuta 2013 klo 18.46

    Herttinen sentään, hieman nousee epäilykset kyllä mieleen, kun ei Sakukaan muista mitään illasta ja bestmankin kertoilee tuollaisia asioita. Missähän vaiheessa Mandy oikein pelmahtaa kertomaan asian oikeista laidoista perheelle... Hmmh, toivotaan kuitenkin, ettei Saku tehnyt mitään tyhmyyksiä, vaikka varsin humalassa olikin.
    Voi, kauniit häät olit tehnyt simeillesi! Sini säteili hääpuvussa ja kirkkokin oli hienosti lavastettu. Ja lapsikin on vielä tulossa, todella mukavaa. :)

    Hieman kävi sääliksi Ilonaa, kun Henri nyt ilmaantui noin ja toi muistot takaisin mieleen. Toivotaan, että nuorilla menisi tällä kertaa hieman paremmin kuin viimeksi.

    Hyvä osa oli taas ja mukavaa, että Sini ja Saku päättivät jäädä asumaan perijätaloon, sillä tuo Daavidin unohtelu vaikuttaa jo melko vakavalta. Nuoret saavat pian katsoa niin vanhusten kuin taaperoidenkin perään.

    Jään odottelemaan jatkoa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuuli20. maaliskuuta 2013 klo 8.19

      Simohan se vain nauttii saadessaan Sakun itsekkin epäilemään. Kiero tyyppi. Sakun illanvietosta vielä tulee lisää tietoa tulevaisuudessa, ainakin jossain määrin.
      Sini kokeili (eli minä)ainakin 4 tai 5 eri pukua enkä meinannut osata päättää minkä puvun nainen haluaisi. Hyvä että oli onnistunut valinta.
      Ilona on kyllä aika tunteiden myllerryksessä mutta eiköhän tyttö ole vahva ja selviää. Myöhemmin voin laittaa hänenkin kuulumisista osan.
      Niinhän se taitaa mennä, että Sini ja Saku toivovat vanhuksista lastenhoitoapua mutta taitaa roolit mennä nurinkurin.

      Kiitos ihanasta kommentista.

      Poista
  7. Anonyymi20. maaliskuuta 2013 klo 20.43

    Minä olisin toivonut ettei Saku olisi pettänyt Siniä. Ikävää että Daavidille tuli dementia. Odotan innolla jatkoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuuli21. maaliskuuta 2013 klo 20.18

      Eihän sitä vielä tiedä mitä Saku on tehnyt. Voi olla että toivomuksesi toteutetaan.
      Kiitos kommentistasi.

      Poista
  8. Jade Essence21. maaliskuuta 2013 klo 11.29

    Toivottavasti Saku ei nyt lähimuistinsa häviämisestä huolimatta ole mennyt tekemään mitään typerää... Saattaisi olla aika pahat vaikutukset nuoreen pariin, nyt kun perheenlisäykstäkin on tulossa. Onneksi Sakusta ja Sinistä nyt on apua Pinjalle Daavidin perään katsomisessa.

    Nuorenparin häät olivat kyllä oikein kauniit ja kuvat hyvin lavastettuja. Sisätiloissa oli mukavan harmonista ja öinen puutarha oli suloinen. Ilonan ja Henrin kohtaaminen oli kyllä yllättävä käänne, vaikka pojan ilmaantuessa alkoi kyllä jo aavistella miten tämä Ilonaan liittyisi. Toivottavasti tuo nuorten uusi alku nyt menee paremmin kuin edellinen yritys :)

    Mutta kiitos hienosta osasta, piristi mukavasti hektistä päivää täällä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuuli21. maaliskuuta 2013 klo 20.21

      Voipi tosiaan olla kriisin paikka jos jotain on sattunut. Se selviää aikanaan.
      Hääkohtausta tehdessä meinasi tosiaan tulla moka, ja tulikin, joten huvä että oli kuitenkin onnistunut. Aika yllättäen tuon Ilonan ja Henrin yhteenpaluun tein, yllätys itsellenikin.
      Kiitos paljon kommentista, se piristi minun päivääni.

      Poista
  9. vupii22. maaliskuuta 2013 klo 11.15

    Ihana osanen. suloiset häät ja sopivasti draamaa....

    VastaaPoista
  10. linda sofia23. maaliskuuta 2013 klo 0.57

    Jee, uus osa :)
    Hienot häät olit onnistunut järkkäämään kaikkine mukavine osineen :) Ilonan uusi (tai siis vanha) tuttavuus sai sitten vanhoja haavoja auki, mutta onneksi Ilona lähti kuitenkin katsomaan, että mitä suhde tuo tullessaan :)
    Sakun mahdollinen syrjähyppy jäi vissiin kaivertamaan vielä mieltä ja luulen kyllä, että siitä he saavat kuulla vielä jatkossa...
    Ihanaa kun perheenlisäystä on tiedossa, niin ne sukupolvet vain vaihtuu!
    Mutta, hyvä osa ja ootan täällä jo aivan täpinöissäni uutta osaa!
    -Sabrina

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuuli23. maaliskuuta 2013 klo 19.35

      Mietinkin että mitä minä tuon Ilonan kanssa teen. Toinen mokoma niin surullinen tapahtuneesta. Toivotaan että Henri tuo onnen.
      Juu, eiköhän Sakun illanvietosta kuultane enemmän.
      Ihan kuulla että osa oli mieleinen. Kiitos paljon kommentistasi.

      Poista
  11. GreenPixy23. maaliskuuta 2013 klo 17.25

    Ihana osa! Tykkäsin, tykkäsin, tykkäsin! Ihanat häät, todella hienosti lavastetut! <3

    Aijai Saku, vähän kyllä epäilen, että tämän Mandyn kanssa tapahtui jotain vakavampaa.. Toivottavasti Sini ei saa tietää, mutta toisaalta asia näyttää kaihertavan Sakun mieltä. Onhan perheenlisäystäkin tulossa, nyt vain jännityksell odottamaan, onko kyseessä tyttö vai poika ;)

    Ilonallehan kävi lopulta onnellisesti. Toivottavasti hänellä ja Henrillä on hyvä tulevaisuus, pienisti vastoinkäymisistä huolimatta <3

    Odotan innolla seuraavaa hyvää osaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuuli23. maaliskuuta 2013 klo 19.37

      Ihanaa kun pidit. Hääkohtaus meinasi viedä hiukset päästäni mutta onhan ne kyllä lutusia. Itsekin onnesta soikeana hymyilin kun pari "vannoi" rakkauttaan alttarilla.
      Polttari-ilta kyllä kaivaa Sakun mieltä. Jospa sitä vielä tulevaisuudessa valaistaan.
      Pitihän minun Ilonalle jotain iloa suoda, kaikkien vastoinkäymisten jälkeen.
      Kiitos ihanasta kommentista.

      Poista
  12. Tyllerö24. maaliskuuta 2013 klo 19.56

    Jopa oli taas kerran mukavaa ja hyvää luettavaa täällä suunnilla.

    Monenmoista tapahtumaa ja hieman, pakko myöntää, hymisin Simon kettuudelle. Taitaa mies pistellä omiaan sulhaspojalle :D. Inhottavan (hienoa) ärsyttämistä - mitä tosin ikinä ei omalle kohdallensa haluaisi. Hyvä ja kiva näin etäältä toiselle naureskella.

    Simo ja Simon jutut - toivottavasti. Jotenkin haluan ikuistaa mieleeni kuvan, ettei Sakun kontrolli ole pettänyt.

    Häät olivat kauniit ja onnistuneet, vaikka suurimman huomioni taisi taas viedä mennessää osan realistisin ja liikuttavin kohtaus. Arvanetkin, että Daavid seisautti minun huomioni täysin. Murtuneena seurasin ja luin Daavidin kohtausta. Ihan nousi pala kurkkuun kun täydellisen tuntuista pätkää luki. Pinja on loistava tuki miehelleen, mutta minkäs teet jos ei halua myöntää vanhuuden tekevän tuloaan.

    Jatkoa taasen odotellessa. Flunssainen aivokapasiteetti ei riitä kommentoimaan tämän pidemmin, mutta yhteenvetona pitää henkäistä, että pidin kovasti osasta. Simisi ovat kyllä eritoten kauniita ja todella hienoa nähdä miten kuvauskulmat ja asetelmat tuntuvat paranevan vaan entisestään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuuli25. maaliskuuta 2013 klo 12.07

      Simo osaa kyllä olla aikamoinen, jopa kaveriksi.
      Mukava kuulla että häät onnistuivat. Omassa päässä olin suunnitellut ne toisenlaisiksi mutta en sitten osannut lavastaa niin hienoiksi.
      Hieman auttoi tuo Daavidin dementian kirjoitusta kun olen työskennellyt vanhusten kassa joilla on muistivaikeuksia. Kiva kuulla että oli todentuntuista.
      Kitos paljon mukavasta kommentistasi ja pikaista paranemista sinnepäin.

      Poista
  13. Nelskutin26. maaliskuuta 2013 klo 17.57

    Pidin lukemastani erittäin paljon (luin myös esittelysi ja voin hihkaista että samaa ikäluokkaa ollaan :D) :) Ihanaa, kun Sini ja Saku pääsivät naimisiin Sakun polttarisekoilusta huolimatta..Sakun kaveri Simo vaikuttaa aika keljulta ja tuntuu, että se haluaa tahallaan aiheuttaa Sakulle epävarmuuden tunteita ja olettaa asioita, joita ei välttämättä tapahtunut..Tuo käänne Ilonan ja Henrin kohdalla oli ihana ja kiva, kun Ilona suostuu yrittämään pojan kanssa..Nuo kakkosen vauvat näyttää oudoilta, mutta suloisilta, kun on tottunut kolmosen kapaloituihin vauvoihin..Pinja ja Daavid ovat suloisia vanhuksia ja kuvasit todella realistisesti tuon Daavidin dementian(vanhuus ei todellakaan tule yksin)..Pinja on kyllä ihana, kun tukee miestään dementian kanssa..Loppuosa oli ihana, kun paljastui, että Sinille ja Sakulle on tulossa vauva :) Kumpi mahtaa tulla? Toivottavasti se paljastuu seuraavassa osassa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuuli27. maaliskuuta 2013 klo 9.29

      Mukava huomata että muitakin saman ikäisiä simssin pelaajia on liikenteessä.
      Simo on kyllä aika kettu, tosiaan tarkoitus olikin antaa tuollainen kuva että haluaa saada Sakun pää pyörälle entisestään.
      Ilonan ja Henrin tapaaminen tuli itsellekin aika yllätyksenä, en siis suunnitellut sitä etukäteen.
      David on kyllä hieman reppana, halusin hieman tuoda tuota vanhuuttakin esille ja dementiahan taitaa aika yleistä olla. Pinja on huolehtivainen vaimo.
      Juu, eiköhän se vauva ensi osassa tupsahda, saa nyt nähdä.
      kiitos ihanasta kommentista.

      Poista
  14. Turveltaja26. maaliskuuta 2013 klo 20.49

    Koukutuin tänä lc:hen erittäin pahasti ja luin kaikki osat tänään putkeet. =D
    Pidin paljon kirjoitustyylistäsi ja siitä, että kaikki Kilpisille tapahtuneet asiat olivat hyvin aitoja, mitä voisi käydä ihan oikeallekin perheelle.
    Olit kuvannut hyvin hahmojen tunteita ja näkemyksiä asioihin.
    Lavastukset olivat upeita ja ihmettelin monessa kohtaa "Onko tuo simssillä edes mahdollista"
    Odottelen jännityksellä, mitä oletkaan keksinyt Kilpisten pään menoksi jatkossa.

    ps. Miten olisi linkitys? =)

    pps. Kysyisin paria ladattua. Eli osassa 10 kun jätkät olivat viettämässä Sakun polttareita. Niin mistä olet löytänyt sen tanssitangon, katossa olleet peili-härpäke-systeemit, seinissä oleet peilit ja sitten tanssijoiden poset? Olen pitkään yrittänyt etsiä, mutta tuleksetta =(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuuli27. maaliskuuta 2013 klo 9.36

      Tervetuloa vaan lukemaan. Ihanaa kun vielä ilmaantuu uusia lukijoita. Linkitys käy erittäin hyvin.

      Mukava kuulla että pidät tarinasta ja se on realistinen. Itselle mieluisinta kirjoittaa tuolla tavalla.
      Lavastuksissa menee kyllä aikaa mutta onhan niitä mukava tehdä. Kiva että ne huomataan.

      Nuo kyseiset ladatut tulee tässä setissä:

      http://www.digitalperversion.net/gardenofshadows/index.php?topic=22068.0

      Rullaa vaan alaspäin niin sieltä tulee latauslinkki. Sen saa myös täältä:

      http://kativip.ucoz.ru/load/kativip/violet_nightmare/violet_nightmare_mesh/10-1-0-33

      ja täällä on värjäyksiä

      http://kativip.ucoz.ru/load/kativip/13-7-2

      Rullaa tuollakin sivulla alas niin siellä on muutama recolour.

      Poset on mybsimsistä, sinne pitää rekisteröityä

      http://www.mybsims.net/t4528-strip-posebox-08

      Jos et jaksa rekisteröityä niin täältä saa ne myös

      http://renaissancesims.blogspot.fi/2011/12/strip-posebox.html

      Toivottavasti linkit toimii.

      Kiitos paljon ihanasta kommentista.

      Poista
  15. Mesinen27. maaliskuuta 2013 klo 12.21

    Kilpisille voi aina tulla hyvin mielin lukemaan tietäen, että saa jotain todella laadukasta luettavaa eteensä! Kuten nytkin ;) !

    Kurja, ettei Saku muista mitä polttareissa tapahtui. Ilmeisesti strippari on ainoa, joka tietää, mutta toivottavasti tämä pysyy poissa perheen elämästä. Sakulla ja Sinillä näyttää menevän niin hyvin yhdessä.. Ihana, kun olit jaksanut viedä parin häämatkallekin asti!

    Ilonan yhdenyön juttu olikin Sinin veli! Aika yllätys, täytyy sanoa. Toivottavasti parin suhteesta tulee jotain, eikä Ilonaa enää satu. Tyttö on muutenkin joutunut kokemaan kovia elämänsä aikana: Anoreksia, teiniraskaus... Siinä on yhdelle simille paljon purtavaa.

    Ui! Lotta oli saanut vauvan! Ihana kun näytin tuollai ovelasti Lotan pienokaisen ;) !
    Pidän kauheasti aina siitä, kun ei-perijät eivät vain katoa maailmasta, vaan elävät omaa elämäänsä.

    Daavid parka! Mikä lienee muistisairaus mieheen iskenyt. Pinjalle voi tulla rankkoja vuosia eteen tulevaisuudessa. Onneksi Saku ja Sini jäivät taloon auttamaan ;)

    Jatkoa innolla odotellen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuuli27. maaliskuuta 2013 klo 20.07

      Ihan oikeassa olet siinä että strippari.Mandy tietää oikean tilanteen. Saas nähdä vieläkö naista nähdään.
      Ilona on kyllä omastakin mielestä kokenut aika kovia nuoresta iästä huolimatta. Jospa se aurinko paistaisi jo hänellekin.
      No pitää myöntää etten minä niin paljoa noilla sivuhenkilöillä pelaa, keskityn lähinnä tuohon pääperheeseen. Sen verran kuitenkin että saan ekstrat tehtyä.
      Daavid on kyllä aika surkeana nyt eikä meno ainakaan helpotu.

      Sulla on muuten ihana kuva profiilissasi.
      Kiitos mahottoman ihanasta kommentistasi.

      Poista
  16. Aui29. maaliskuuta 2013 klo 14.02

    Olipas mainio osa :) Anteeksi, että kommentoinnissani näin kesti. Parin häämatka oli niin ihanan seesteinen ja romanttinen, että kateeksi käy! Hienoja yksityiskohtia osa oli pullollaan. Pidin siitä, kuinka muistat vanhempiakin tapahtumia ja simeilläsi tuntuu oikeasti olevan inhimilliset tunteet. Dementikko perheessä muuttaa tosiaan arkea älyttömästi ja odotankin mielenkiinnolla, miten tarina Daavidin saralla etenee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuuli2. huhtikuuta 2013 klo 11.06

      Ihana kuulla että pidit. Ei haittaa vaikkei heti kerkeä kommentoida.
      Oon tosi huono viemään simejäni lomalle ja tuntuu etten oikein osaa niistä kirjoittaaa mitään. Mutta kiva kuulla että kohtaus oli onnistunut.
      Daavidin elämä ei ainakaan taida kovinkaan paljon helpottua, mutta onneksi on paljon auttavia käsiä perheessä.
      Kiitos ihanasta kommentista.

      Poista

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)